Vieraskynä: Puhti Raudanpuute on yksi maailman yleisimmistä ravintoainepuutoksista. Raudanpuute ja matalat ferritiiniarvot ovat yleisiä etenkin hedelmällisessä iässä olevilla naisilla.
Yhteistyössä Puhdin kanssa, sisältää mainoslinkkejä. Mainoslinkit merkitty *-merkillä.
Vieraskynä: Puhti
Raudanpuute on yksi maailman yleisimmistä ravintoainepuutoksista. Raudanpuute ja matalat ferritiiniarvot ovat yleisiä etenkin hedelmällisessä iässä olevilla naisilla. Arviolta 25–40 prosentilla naisista on jossain elämänsä varrella raudanpuuteanemia. Raudan saannista on tärkeää huolehtia, sillä riittävät rautavarastot auttavat ehkäisemään raudanpuuteanemiaa sekä pysymään virkeänä ja terveenä.
Rauta on elintärkeä ravintoaine elimistön normaalin toiminnan kannalta
Ihmisen elimistö tarvitsee rautaa ravinnosta päivittäin toimiakseen optimaalisesti. Riittävällä raudan saannilla voi vaikuttaa niin jaksamiseen, hyvinvointiin kuin mielialaankin. Rautaa on runsaasti muun muassa maksa- ja liharuoissa, mutta sitä saadaan jonkin verran myös kasviperäisistä lähteistä. Tarvittaessa raudan saantia täydennetään ravintolisillä.
Pelkkä raudan saanti ei kuitenkaan vielä kerro siitä, kuinka suuri osa raudasta lopulta imeytyy suolistossa. Samanaikaisesti raudan kanssa nautittu C - vitamiini edistää raudan imeytymistä. C-vitamiinia saadaan esimerkiksi useista hedelmistä ja marjoista. Tietyt ruoka-aineet ja juomat puolestaan heikentävät raudan imeytymistä (esimerkiksi maitotuotteiden kalsium, kahvi ja tee). Suolistosairaudet kuten keliakia ja muut imeytymisen häiriöihin liittyvät tilat voivat myös vaikuttaa raudan imeytymiseen.
Raudanpuute on yleistä erityisesti naisilla
Raudanpuute voi kehittyä, mikäli rautaa ei saada riittävästi ravinnosta, se ei imeydy tarpeeksi hyvin tai sitä menetetään enemmän kuin saadaan. Raudanpuute voi johtaa pitkään jatkuessaan anemiaan.
Raudan tarve voi vaihdella eri yksilöillä. Erityisesti runsaat kuukautiset, synnytykset ja imetys kuluttavat rautavarastoja, mutta myös säännöllisesti verta luovuttavien, runsaasti urheilevien sekä kasvisyöjien ja vegaanien on syytä kiinnittää erityistä huomiota riittävään raudan saantiin.
Suomessa miehet saavat yleensä keskimäärin riittävän paljon rautaa ruokavaliostaan, mutta naisilla saanti voi usein jäädä suositusten alle (lähde: FinRavinto 2017 -tutkimus).
Puhdin tekemän analyysin mukaan jopa neljänneksellä naisista on matalahko tai alle viiterajan oleva ferritiiniarvo.
Ferritiini mittaa varastorautaa, hemoglobiini anemiaa
Ferritiini on ensisijainen tutkimus raudanpuutetta epäiltäessä. Ferritiini mittaa kehoon varastoituneen raudan määrää, ja matala ferritiiniarvo viittaa heikkoihin rautavarastoihin. Hemoglobiini sen sijaan paljastaan jo syntyneen anemian. Rautavarastot voivat olla tyhjät, vaikka hemoglobiini olisi vielä normaali.
Raudanpuutetta tutkittaessa tulisikin aina mittauttaa molemmat arvot, sekä hemoglobiini että ferritiini, ja lisäksi kehon tulehdusta kuvaava CRP. Kehossa jylläävä tulehdus voi nostaa ferritiiniarvoa virheellisesti. Verikokeeseen onkin tärkeää mennä aina terveenä.
Milloin oma ferritiiniarvo kannattaa mitata?
Raudanpuutetta on syytä epäillä, jos ferritiiniarvo on alle 15–30 µg/l ja henkilöllä on tyypillisiä raudanpuutteen oireita tai hän kuuluu raudanpuutteen riskiryhmään (esimerkiksi runsaat kuukautiset, useita synnytyksiä, säännölliset verenluovutukset tai raudan imeytymistä heikentävä sairaus kuten keliakia).
Raudanpuuteanemian oireita voivat olla esimerkiksi väsymys, kalpeus, yleiskunnon heikkeneminen, sydämentykytys, hengästyminen ja levottomat jalat. Oireita ovat myös huimaus, heikotus, vaaleat ikenet, hiustenlähtö ja hiusten ohentuminen, huonokuntoiset kynnet ja huono iho, unihäiriöt, erilaiset suun oireet, päänsäryt ja masennuksen kaltaiset oireet.
Raudanpuutteen tutkimukset ilman lähetettä
Kehon rautavarastot voi mittauttaa helposti ja nopeasti Puhdin laboratoriokokeella, johon pääsee ilman lähetettä ja lääkärikäyntiä. Saat tulokset selkeälle raportille. Tarvittaessa voit tilata erikseen lääkärin neuvonnan testien jälkeen, mikäli sinulla on oireita tai herää epäilys sairaudesta.
Raudanpuutetta tutkittaessa kannattaa mittauttaa vähintään perusverenkuva, ferritiini ja tulehdusarvo CRP. Nämä kaikki sisältyvät Puhdin raudanpuutteen tutkimuspakettiin.
Saatavilla on myös laajempi raudanpuutteen ja anemian tutkimuspaketti, jossa mitataan yllä mainittujen arvojen lisäksi myös B12-vitamiini, folaatti (B9-vitamiini) sekä trasnferriinireseptori (S -TfR), jota käytetään raudanpuuteanemian toteamisessa. Elimistön akuutti tai krooninen tulehdustila eivät vaikuta trasferriinireseptorin mittaustulokseen, kun taas ferritiinimittaukseen ne saattavat vaikuttavat nostaen tuloksen jopa 3–5 kertaiseksi, jolloin tulos ei ole enää tulkittavissa raudanpuutteeseen liittyen esimerkiksi flunssaa tai kroonista sairautta sairastaessa.
Tutustu laboratoriopaketteihin ja tilaa netistä:
.png)
