Hyvinvoinnin vuosi 2024 rakennetaan nyt!

Yritykset rakentavat budjetteja vuodelle 2024 juuri nyt.

Eurot jaetaan mm. yrityksen kehityksen, koulutuksen sekä työhyvinvoinnin sektoreihin. Kärkkäästi voisi sanoa, että eurot jaetaan arvojen ja yrityksen tavoitteiden mukaisesti, mutta ovatko ne linjassa keskenään? Millaisten tekijöiden avulla yritys menestyy ja tekee tulosta myös viivan alle?

Tänä syksynä korviin on kantautunut paljon huolestunutta puhetta jaksamisen haasteista sekä liikkumattomuuden aiheuttamista ongelmista tuki- ja liikuntaelinsairauksien puolella. Ihmisten aito huoli omasta tai henkilöstön jaksamisen haasteista on tullut esille viikottain yksilövastaanotolla, joten on sanomattakin selvää, ettei näin tuottavuus kasva eikä hyvinvointi lisäänny työikäisten keskuudessa.

Työterveyshuollon viestit yritysjohdolle on paljon muutakin kuin numeroita joita tuijotamme. Eräässä yrityksessä työterveys on raportoinut sairaspoissaolojen lisäksi huolesta, jonka kohteena oli yrityksen henkilöstön huono ja edellisvuodesta alentunut fyysinen kunto. Kyky selvitä arjesta oli alentunut huono kunnon seurauksena, jota ei korjata yksin sähköpöydällä tai leveämmällä näytöllä.

Erään toisen yrityksen työterveys on puolestaan raportoinut säännöllisesti jaksamisen haasteista, stressinsietokyvyn alenemisesta sekä työn kuormittavuudesta. Korjaavia toimia tämän saralla on pohdittu kuluvan vuoden aikana, mutta aktiivisiin toimiin ei ole löydetty oikealta tuntuvia työkaluja.

‍

UKK instituutin teettämän arvion mukaan vuonna 2040 viisikymmentä vuotiaista 2% on hyvä kuntoisia ja 60-70 vuotiaista vai alle puoli prosenttia lasketaan hyvä kuntoisiksi! Mikäli siis odotamme eläkepäivien laskettelureissua Alpeilla, taitaa rinnekahvila olla ainut osoite jossa jaksamme lomaamme viettää.

Työkyvyn ja työssä jaksamisen näkökulmasta, sekä koko Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta hyvinvointiin ja suorituskykyyn on panostettava. Tässä tapauksessa suorituskyvyllä ei viitata triathlonistin hapenottokykyyn, vaan suorituskyky tarkoittaa arjessa jaksamista, energisyyttä työssä ja työn ulkopuolella sekä kykyä selviytyä arjen kuormituksesta ilman jatkuvaa ponnistelua.

Liikunnan tärkeyttä ei siis voida väheksyä, sen eteen on tehtävä töitä ja toisinaan myös reilumpi ryhtiliike on otettava.

Ääripäähän ei tarvitse mennä ja toteuttaa henkilöstön piip testejä joka toinen torstai.

‍

Yritysjohdon tulee johtaa esimerkillä ja juurruttaa työkulttuurin sisälle hyvinvoinnin sekä työkyvyn kehittämisen juuret. On osattava ennakoida ja nähdä pidemmän tähtäimen suunnitelma, sitouduttava siihen ja rakennettava kokonaisuus, joka ei lepää vain yrityksen harteilla. Henkilöstön on puolestaan toimittava yrityksen arvojen sekä työkulttuurin mukaisesti ja samalla yksilön on otettava vastuu myös itse omasta kunnosta huolehtimiseen.

Yrityksen tarjoamat liikunnalliset etuudet lisäävät työssä jaksamista. Halu osoittaa, että yritys välittää omasta henkilöstöstä maksaa itsensä takuulla vähintään kaksinkertaisesti takaisin, lisää yrityksen hyvää mainetta ja on valttikortti hyvien työntekijöiden rekrytoinnissa.

Rakennetaan yhdessä hyvinvoinnin vuosi 2024 joka seisoo tukevammin juurin.

Panosta siis tärkeimpään FysioFactor Business palveluiden avulla!

‍

Lue lisää UKK instituutin tekemästä arviosta, lähde:

https://ukkinstituutti.fi/ajankohtaista/tyontekijoiden-heikkeneva-fyysinen-kunto-haastaa-tyourat-ja-talouden/

‍